Machete Maidens Unleashed!

Machete Maidens Unleashed! (2010)

Ohjaus: Mark Hartley

Käsikirjoitus: Mark Hartley

Haastateltavat: Roger Corman, Joe Dante, John Landis, Andrea Cagan, Marlene Clark, Colleen Camp, Pam Grier, Judith Brown, Sid Haig, Jack Hill, Marrie Lee, Dick Miller, Patrick Wayne, Eddie Romero, Margaret Markov, Paul Koslo, Gloria Hendry, Franco Guerrero, R. Lee Ermey, Leigh Christian, Steve Carver, Carmen Argenziano

Vuonna 2011 katsottu elokuva nro: 368

http://www.imdb.com/title/tt1623757/

Pisteet: ****

Viihdyttävä dokumentti Filippiineillä 60-80-luvuilla tehdyistä eksploitaatioelokuvista.

Dokumenttiohjaaja Mark Hartley tuli tunnetuksi Not Quite Hollywood: The Wild, Untold Story of Ozploitation! dokumentillaan, jossa käytiin läpi 70-luvulla ja 80-luvun alussa Australiassa tehdyt eksploitaatioleffat. Tuo erittäin viihdyttävä dokumentti sai minutkin tutustumaan paremmin aussituotoksiin, tosin olin jo aiemmin osan tuossa dokumentissa olleista elokuvista jo nähnytkin, ja tarkoitus olisi jossain vaiheessa katsella vielä lisääkin niitä. Tässä uudemmassa dokumentissaan Mark käy läpi siis Filippiineillä tehtyjä eksploitaatioleffoja ja jälleen lopputulos on viihdyttävä dokumentti, ei tosin aivain Not Quite Hollywoodin veroinen, mutta katsomisen arvoinen ehdottomasti jos eksploitaatioleffat kiinnostavat.

Dokumentissa lähdetään liikkeelle 60-luvulta, jolloin filippiiniläisohjaajat Gerard de Leon ja Eddie Romero tekivät Blood Island-trilogian, jolla saavuttivat melkoisen kovaa mainetta Amerikassa drive-in-teattereissa. Amerikkalaistuottaja Roger Corman tajusi, että Filippiinit olisi täydellinen paikka tehdä halpisleffoja pienellä rahalla juuri sillä hetkellä. Maa oli amerikkalaismyönteinen, joten siellä oleminen oli suht turvallista, tosin vielä tuohon aikaan lähes kaikilla oli siellä aseet ja ihmishenki oli halpaa. Amerikkalaisia näyttelijöitä ja elokuvantekijöitä kuitenkin kunnioitettiin ja kaikki paikalliset halusivat päästä isoihin amerikkalaiselokuviin, tai isoihin ainakin heidän näkökulmastaan. Elokuva-avustajia sai siis puoli-ilmaiseksi ja asuminenkin oli halpaa. Paikalle alettiin lennättämään amerikkalaisnäyttelijöitä ja elokuvantekijöitä. Kuvauskalusto oli usein paikallisilta lainattua, joten se saattoi olla todella vanhaa ja paskaa, mutta pääasia että jotain tallentui filmille.

Aluksi Corman keskittyi tuottamaan Woman in Prison-leffoja, kuten The Big Doll House, Women in Cages, The Big Bird Cage ja The Hot Box. Niissähän on useimmiten joukko vähäpukeisia tai kokonaan alastomia naisia vankilassa, jotka alkavat joko taistella vanginvartijoita vastaan tai pakenevat vankilasta. Elokuvissa on runsas määrä väkivaltaa, kidutusta, seksiä ja voimakastahtoisiksi kasvavia naisia. Näyttelijöinä oli mm. Pam Grier, Margaret Markov, Andrea Cagan, Judith Brown ja Sid Haig, jotka kertoilevat hauskoja muistoja kuvausten ajoilta. 70-luvulla Corman tuotti runsaasti myös elokuvia, joissa oli päärooleissa tummaihoisia. Kuten TNT Jackson ja Savage! Black Mama, White Mama elokuvassa päärooleissa oli sekä tummaihoinen että valkoihoinen, Pam Grier ja Margaret Markov. Ohjaajina oli usein paikallisia ohjaajia, kuten Cirio H. Santiago ja Bobby A. Suarez, jotka tehtailivat Cormanin tuotantoyhtiölle halpisroskaa, joita sitten pyöritettiin varsin tuottoisasti Amerikkalaisissa drive-in-teattereissa.

70-luvun alussa Filippiinejä hallinnut presidentti ja diktaattori Ferdinand Marcos julisti maan sotatilaan ja keräsi kaikki aseet kansalaisilta. Turvallisuus ei kuitenkaan lisääntynyt, sillä sotilaat saattoivat ampua kenet tahansa jos rikkoi ilkonaliikkumiskieltoja tai muita sääntöjä. Tilanne vaikeutti jonkun verran elokuvien tekemistä, mutta Marcos sattui pitämään amerikkalaiselokuvista ja antoi amerikkalaisten jatkaa halpisleffojen tekemistä kuten ennenkin. Hän antoi näille myös sotilaitaan ja sotakalustoa käyttöön, jotta maa näkyisi näyttävästi elokuvissa. Sotilaat saattoivatkin tulla kuvauksiin juuri taisteltuaan kapinallisia vastaan ja vaihtoivat leffakuvauksia varten vain paukkupatruunat aseisiin ja palasivat kuvausten päätyttyä tai ihan tylysti kesken kuvausten taas taistelemaan kapinallisia vastaan. Myöhemmin 70-luvun lopulla Francis Ford Coppola kuuli Cormanin saavan puoli-ilmaiseksi sotakalustoa ja sotilaita elokuviinsa Filippiineillä ja valitsi maan elokuvansa Apocalypse Now kuvauspaikaksi. Valinta osoittautui varsin vääräksi, sillä Marcos ja tämän sotilaat kynivät kaiken mahdollisen rahan Coppolan tuotantobudjetista ja vähän ylikin. Coppolan kuvaukset menivät reilusti yli varatun ajan, kun sotakalustoa ei kuulunutkaan sovittuna aikana paikalle. Elokuvan sotilasneuvontantajana toiminut ja pienessä roolissakin nähty R. Lee Emrey kertoilee näistä tapahtumista hieman tarkemmin.

80-luvulla suosioon nousi For Y'ur Height Only elokuvassa näytellyt 83-senttinen kääpiönäyttelijä Weng Weng, joka esitti James Bond-tyylistä salaista agenttia, joka esikuvansa tavoin voittaa pahikset ja saa naiset, mutta huomattavasti Bondia humoristisemmin. Elokuvan esitysoikeudet myytiin lukuisiin maihin ja Weng Weng nähtiin samassa roolissa myös elokuvissa Agent 00 ja The Impossible Kid. Weng Weng kuoli vuonna 1992 kun alkoi juomaan liikaa eikä pieni sydän kestänyt moista. Franco Guerrero on myös varsin tunnettu filippiiniläisnäyttelijä Weng Wengin lisäksi. Hänet muistetaan erityisesti rooleistaan elokuvissa Pay or Die, Dynamite Johnson, Cleopatra Wong, The One Armed Executioner, Warriors of the Apocalypse ja American Commandos. Niistä monissa näytteli myös singaporelaisnäyttelijätär Marrie Lee, joka esitti Cleopatra Wongin hahmoa. Guerrero ja Lee kertoilevat muistojaan noilta ajoilta.

Dokumentissa oli lukuisia elokuvia, joita aion katsoa jossain vaiheessa. Mieleen jäi etenkin Firecracker niminen kungfu-leffa, joka vaikutti hyvältä roskalta. Hyvä dokumentti on siis kyseessä, joka kannattaa katsoa jos vähän erikoisemmat elokuvat kiinnostavat.